Historiikki

Apteekkari Arvo Saarenmaan 50-vuotishistoriikin teksti, joka päättyy vuoteen 1990.

Jääskestä Imatralle siirretty Tainionkosken apteekki juhlii 50 vuoden taivalta, mutta varsinaisesti Jääsken apteekin historia ulottuu yli sadan vuoden päähän.

Ensimmäinen apteekkari, joka sai apteekkioikeudet 10.10.1876 ja myös avasi apteekin, oli Axel Wennström. Parinkymmenen vuoden kuluttua vuonna 1895 silloinen apteekkari Karl Pylkkänen sai luvan perustaa haara-apteekin Imatrankosken ympärille muodostuneeseen kylään. Seuraava apteekkari Voldemar Scheele halusi muuttaa Imatran haara-apteekin pääapteekiksi ja sai luvan muutokselle 17.10.1898. Jääsken apteekki jatkoi toimintaansa Imatran apteekin haara-apteekkina.

Pian Jääskeen kuitenkin kaivattiin omaa apteekkia ja lupa tulikin 4.11.1901 ja apteekkariksi Gustaf Rosendal, joka heti seuraavana vuonna muutti pois Kauhajoelle. Seuraava apteekkari Jean Sucksdorff sen sijaan viihtyi hyvin Jääskessä ehkäpä osittain luonnon ansiosta, sillä hänellä sanotaan olleen Suomen parhaimpia oleva perhoskokoelma. Apteekkarilla oli oma talo, jossa apteekki sijaitsi aivan Jääsken kirkon vieressä. Sucksdorffin kuoltua jatkajaksi tuli Kaarle Rinne ja hän ehti muuttaa kesällä 1939 apteekin aseman lähelle Veli Henttosen omistamaan taloon.

Talvisodan päätyttyä luovutetulta alueelta siirrettiin n. 40 apteekkia muualle Suomeen ja Jääsken apteekin uudeksi paikaksi määrättiin Ruokolahden pitäjän Tainionkosken taajaväkinen yhdyskunta, jossa sijaitsivat Tornator Oy:n sulfiittitehdas ja rullatehdas. Apteekkihuoneiston apteekkari Rinne sai Tornator Oy:n virkailijakerhon alimmasta, betonisesta kerroksesta.

Sotavuosina toiminta oli vaihtelevaa ja ajoittain pelottavaakin. Ainoastaan kerran pommitus osui niin lähelle, että ikkunoita särkyi ja purkkeja sekä pulloja oli putoillut hyllyiltä alas. Tilanteen ollessa vakaampi perustettiin v. 1942 lääkevarasto Jääskeen ja vuotta myöhemmin Ensoon. Jälkimmäiseen perustettiin sisäministeriön määräyksestä jopa itsenäinen apteekki, jonka apteekkioikeuden sai apteekkari Rinne. Hän ei sitä ehtinyt ottaa vastaan, koska oli määrätty hoitamaan Iisalmen sotasairaalan apteekkia ja niin Ensoa hoidettiin Tainionkosken apteekin lääkevarastona, kunnes molemmat lääkevarastot oli suljettava kesällä 1944. Apteekkari pyysi henkilökuntaansa evakuoimaan apteekin rintaman lähestyessä Imatraa, mutta paikalla olleet viranomaiset eivät sitä sallineet ja niin farmaseutti ja kaksi oppilasta pysyivät apteekin kanssa Tainionkoskella.

Sodan loputtua apteekkari Rinteelle annettiin Riihimäen II apteekki ja Tainionkosken apteekki julistettiin haettavaksi. Uudeksi apteekkariksi valittiin proviisori Lahja Elo Pälkäneeltä.

Paikkakunnan virottua sodan jälkeen myös apteekin toiminta vilkastui niin, että v. 1945 tarvittiin jo neljä farmaseuttia ja pari vuotta myöhemmin tuli ensimmäinen proviisori. Tainionkosken voimalaitoksen rakentaminen ja virkailijakerholla olevat ulkomaalaiset antoivat oman lisänsä apteekin toimintaan. Tilanahtaus oli suuri ja helpottui osittain lisähuoneen saannilla päivystyshuoneeksi sekä lämpimän varastokellarin tilalla. Kylmäkellari oli ongelmallinen, sillä kylmää vaativat lääkeaineet oli säilytettävä virkailijakerhon keittiön kellarissa, jota jäähdytettiin jäillä.

Apteekkari Elon toimikausi päättyi äkillisesti lomalle lähtiessä, kun hän asemalle mennessään sai sairaskohtauksen ja kuoli. Seuraava apteekkioikeuden haltija vuonna 1951 oli Uno Eklund Kesälahdelta. Hänenkään toimikautensa ei ollut pitkä, mutta täydellisen remontin apteekin sisätiloissa hän ehti tehdä. Tuntemattoman sotilaan katsominen oli liian raskasta ja siellä saatuun sydänkohtaukseen hän menehtyi.

Neljäs apteekkari tuli proviisori Elli Pakkasesta v. 1956. Apteekkari Pakkasen aikaan tuli kolme suurta muutosta, joista apteekin menestymisen kannalta tärkein oli uuden apteekkihuoneiston löytyminen v. 1965 Vuoksen säästöpankin talosta läheltä Mansikkakosken siltaa. Apteekkiin tuli uusi romanialaisella tammella päällystetty kalusto, jota myöhemmin apteekkari Saarenmaa täydensi. Pari vuotta muuton jälkeen tuli koko Suomea koskeva helpotus yöpäivystyksen pitämisestä. Sen myötä saatiin apteekkareiden yhteisellä anomuksella päätös nykyisestä päivystyskäytännöstä vuorotellen kolmen apteekin kesken.

Imatran I apteekin apteekkari Björkmanin kuoltua siirtyi Elli Pakkanen sinne apteekkariksi ja Tainionkosken apteekkioikeuden sai vuonna 1968 proviisori Arvo Saarenmaa Mikkelistä.

Apteekki on kasvanut suuresti 50 vuoden aikana ja henkilökuntaa on tällä hetkellä proviisori, 9 farmaseuttia, 2 farmanomia, 2 teknistä apulaista, siivooja sekä kesän aikana 2 farmasian opiskelijaa. Farmaseuttipula onkin alan eräs suuria huolen aiheita tulevaisuudessa.

Suuria muutoksia työskentelyyn viime vuosikymmeninä ovat tuoneet sairausvakuutuslain säätäminen ja sen myötä yhteistyö kansaneläkelaitoksen kanssa, uuden lääkelain asettamat vaatimukset sekä tietokoneen ilmestyminen helpottamaan arkirutiinia.

Viidenkymmenen vuoden aikana tavaravalikoima on suuresti muuttunut. Ennen lääkkeet valmistettiin niistä lääkeaineista, joita oli saatavilla ja joskus oli jokin aineosa jätettävä kylmästi pois, kun ei ollut mitään millä korvata. Tehdasvalmisteisia lääkkeitä toki oli, sillä kotimaisia tehtaitakin oli useita, mutta lääkkeistä valtaosa valmistettiin apteekissa. Lääkettä ei ennen suinkaan saatu muutamassa minuutissa kuten nykyisin, vaan se kesti tunnista pariin kolmeen tuntiin. Pillereitä tehtiin paljon, mutta ne ovat lähes mennyttä aikaa. Samoin peräpuikot tulevat valmiina tehtaalta. Harvoin valmistamme silmätippoja, keitteitä tai hauteita, mutta sen sijaan yskänlääkettä, pulvereita, voiteita ja geelejä sekä erilaisia liuoksia kylläkin. Toki valmistamme myös omaa yskänlääkettä, kamferitippoja sekä muita sellaisia varastoon. Pois ovat jääneet myös monet eläinlääkkeet sekä arseeni- ja elohopeasuolojen käyttö lääkkeenä.

Tähän päättyy apteekkari Arvo Saarenmaan 50-vuotishistoriikin teksti (1990).

Arvo Saarenmaan jäätyä eläkkeelle uudeksi apteekkariksi saapui Ilkka Vähämaa Paltamosta. Apteekkikaupat tehtiin 4.1.1997. Apteekki (reseptuuri) jatkoi tasaista kasvuaan saavuttaessa 2000-luvulle ja vuonna 2006 oltiin siinä pisteessä, että sen aikaiset tilat Siitolanrannassa olivat auttamatta liian pienet ja epäkäytännölliset modernille apteekille. Apteekki muuttikin 18.1.2006 Imatran K-Citymarketin tiloihin. Uusissa tiloissa oli ajanmukaiset suoratoimituspisteet sekä suuri palveluvalintaosasto. Näiden muutosten jälkeen apteekki jatkoi kasvuaan Imatran suurimpana apteekkina. Tässä vaiheessa henkilökuntamääräkin oli kasvanut jo liki kahteenkymmeneen. Vuonna 2012 apteekki muutti K-Citymarketin laajennuksen alta uusiin tiloihin rakennuksen toiseen päätyyn. Tässä vaiheessa suoratoimituspisteiden määrä nousi ja tavaravalikoima palveluvalinnassa jatkoi kasvuaan. Keväällä 2013 apteekkari Vähämaa siirtyi eläkkeelle ja apteekkioikeuden sai apteekkari Sari Eerikäinen Lauritsalasta.

Sari Eerikäisen ottaessa apteekin haltuun 18.4.2013 henkilökuntamäärä oli kasvanut jo yli kahdenkymmenen. Dynaaminen apteekkari aloitti toimintakautensa suurilla muutoksilla apteekin sisätiloissa. Apteekin palveluvalinnan kokoa suurennettiin entisestään, suoratoimituspisteet vaihdettiin ja apteekkiin hankittiin ensimmäinen varastorobotti. Muutosten myötä ja ”takatilojen” kaventuessa luovuttiin omasta laboratoriosta. Nykyään ex tempore-valmisteet tilataan parin päivän toimitusajalla Helsingin yliopiston apteekista. Ajat ovat totisesti muuttuneet apteekkari Saarenmaan kuvaamasta. Nykyisin apteekit toimittavat pääsääntöisesti tehdasvalmisteisia lääkkeitä. Lääkkeiden toimitusvarmuus apteekeista on säilynyt koko 2000-luvun ajan erinomaisella tasolla lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän aiheuttamista haasteista huolimatta. Maaliskuussa 2012 tehdyn kyselyn mukaan asiakas sai heti mukaansa kaikki tarvitsemansa reseptilääkkeet 97,9 prosentin varmuudella ja saman päivän aikana 98,5 prosentin varmuudella.

Apteekkari Saarenmaan ennakoima farmaseuttipula on ehkä hieman helpottanut 2000-luvun puolivälin pahimpien aikojen jälkeen, mutta toisaalta ihmisten kiireisyys ja pidentyvät aukioloajat luovat omat haasteensa henkilöstöhallinnalle. 2000-luvun suuria muutoksia avoapteekkipuolella ovat lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän lisäksi olleet sähköinen resepti, apteekin terveyspalvelut, verkkokauppa ja koneellinen annosjakelu. Kaiken kaikkiaan apteekkien yhteistyö julkisen terveydenhuollon, kotihoidon ja hoitokotien kanssa on nousemassa yhdeksi merkittävimmistä aineksista tulevaisuuden apteekin menestysreseptissä.

Tekstin on kirjoittanut apteekkari Arvo Saarenmaa vuoteen 1990 asti (Tainionkosken apteekin 50-vuotishistoriikki) ja siitä eteenpäin tähän päivään proviisori Artturi Kolonen. Kuvista ja taustatiedoista kiitämme virkailijakerhon aikaista teknistä apulaista Kaarin Kapasta, farmanomi Pirjo Moilasta sekä apteekkineuvos Marcus Ollia.

2020 apteekkimme täytti 80-vuotta.